Elämä oli helppoo, sillonku oli joku josta pitää kii

Mitäs tässä, koko viikko on menny ohi kipeenä ollessa. Eilen kävin pitkästä aikaa ulkoilee, lähin koulukaverin luo tekee äikän ryhmätyötä ja vettä sato ihan kaatamalla, sen jälkee jäin viel istuu iltaa murun luo ja avattiin taas vähä sydämiä toinen toiselle. Oikeesti, mä en haluu lähtee täältä. Vaikka välillä tuntuu et mikää ei onnistu ja tulee vaan pettymyksiä pettymyksien perään, mä voin rehellisesti sanoo et mulla on hyvä olla täälä. Vielä päälle kuukaus aikaa ja mä aion nauttii jokaikisestä hetkestä täysillä, hengailla rantsulla, ruskettuu vielä ihan hulluna, käydä uusissa mestoissa, hengailla uusien ja vanhojen kamujen kans, skeittailla, kuunnella ihan liikaa espanjalaista räppiä, kreisibailata ja nauttii auringosta (kunhan se tulee taas esiin, tällä viikolla sitä ei oo paljoo näkyny). Ja sehän on satavarma et mä tuun vielä tänne takas, koti siellä missä sydän eiks se niin mee ?

MINÄ TÄSSÄ MOI

Ihan törkee vitutus, oon hengaillu himassa kipeenä kaks päivää ja tuntuu et mikää ei onnistu. Nettiyhteys katkes himassa ja tulin naapuriin siinä toivossa et saisin ladattua kuvia tänne mut ei tästä tuu mitää .. Mitä pahaa mä oikeesti oon tehny et mikää ei onnistu. Viime viikon olin viel menossa flunssan kans, mikä ei tosiaan ollu hyvä idea. Lauantaina lähin aamusta murun kans rantsuun ja illalla vielä skedeilee. Sunnuntaina oli melkeen henki pois ja en varmaa mee viel pariin päivään kouluun. Tää on suoraan sanottuna niin pyllystä, ei mulla oo aikaa olla kipeenä. Eilen tsekkailin On The Road leffan joka oli toisaalta tosi surulline mut silti hyvä. Leffaa katellessa tuli itku pari kertaa, en tiiä johtuko siitä et oon kipeenä vähä normaalia herkempi vai siitä et tajusin taas kui vähän mul oikeesti on päiviä täälä. Ite tehty appelsiinimehu on parasta, aamupalan syönti parvekkeel ja huonolaatuset puhelimella otetut kuvat. En tajuu miks en pysty suurentaa noita kuvia.

tein appelsiinimehua ite, paras vitamiinipommi ever



tossa mäessä aukes polvi skeden kans

I could be the one

Maanantaiaamu, hirvee väsymys, kolme kuppia kuumaa kahvia ja mereltä nouseva aurinko. Eilen oli äitienpäivä (okok teillä se on vasta ens viikolla, tiedän) ja käytiin mutsin kans kiertää sunnuntaikirpparia ja keskustassa safkaamassa. Ei mitään peruselämästä poikkeevaa oikeestaan. Lauantaina hengailin iltaa poikien kans taas, oltiin melkeen kaikki koolla ja oli mukavaa. Illalla rullailin himaan ja ai että sitä fiilistä kun kadut on melkeen tyhjänä, kuulokkeista soi lempparibiisejä ja en kaatunu kertaakaan ! Nyt kiireellä aamupala naamaan ja kouluun, ihanaa päästä näkee murua viikonlopun jälkee taas.

Mä olen iso tyttö jo

Tässä yks aamu ku olin matkalla kouluun ja tsekkailin maailman kauneinta auringonnousua, kelailin mitä kaikkee tää vuosi on mulle antanu ja miten paljon mä oon itsekkin ihmisenä muuttunu. Oon nähny maailmaa ja erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa, oon oppinu miten vähällä pärjää, miten pienet asiat oikeesti tekee ihmisen onnelliseks. Ja ennen kaikkee, tää vuosi on antanu mulle hirveen läjän ihania muistoja, oon tutustunu ihan mahtaviin ihmisiin ja oppinu nauttii elämästä eri tavalla. Mua painaa joka päivä enemmän se et mun pitää lähtee täältä nii lyhyen ajan sisällä, varmaan yks vaikeimmista asioista koskaan. Mä en pysty ees sanoin kuvailee näitä fiiliksiä, oon vaan ihan helkkarin onnellinen täällä. Kauhee miten kliseeltä toi kuulosti, vähä tunteellisempaa tekstiä tällä kertaa. Asiasta toiseen, viime sunnuntaina oli La Romerian isoin juhla ja tottakai mä lähin poikien kans tsekkailee menoja. Tää oli mun eka Romeria ja oli kyllä ihan huikee ! Käveltiin aamupäivällä La Lagunasta Teguesteen ja paikanpäällä oli ihan hirveesti porukkaa. Oisin voinu olla ehkä vähä iisimmin taas, mut mitäpä siitä jos harvoin pääsee juhliin. :--)
Tänää vietin iltapäivää murun luona, syötiin kiinalaista safkaa ja ai että helpotti taas vähä avata sydäntä parhaalle kamulle. Sen jälkeen hengailin iltaa Lagunassa, nykyään hengaan melkeen aina siellä, moikkasin poikia pikasesti ja meinasin valehtelematta kuolla siihen kylmyyteen ! Loppuun kuvia pitkästä (vihdoin ja viimein sain ne ladattua), osa otettu jo kaaauan aikaa sitte mut ei väliä.




La Romeria poikien kans !

 




karnevaalit .. :--)

Weekend

Eilen oli hyvä päivä, oli ihan huikee sää hengaa biitsillä, aurinko paisto ja oli helekkarin kuuma. Ai että, nyt on sellanen fiilis että elämä on ihanaa. Aamukahvi maistuu paremmalta, pojat on ihania ja keskusta on vaan niin cool mesta iltasin. Tänään tsekkailee sunnuntaikirpparia uudestaan, toivottavasti paremmalla onnella. Seuraavaan postaukseen kuvia, mä lupaan !

 

 

LIFE IS GOOD

On vähä jäissä tää homma, en oo taas postaillu vaikka kuinka pitkää aikaan. Ei vaan oo tarpeeks mielenkiintoa ja aikaa tapella tän surkeen nettiyhteyden kans, ja koska mul ei oo omaa kameraa niin ei kauheemmin kuviakaan aina tuu otettua. Mitä mulle kuuluu ? Toisaalta hyvää, toisaalta huonoo ja toisaalta jotain siltä väliltä. Toisaalta on tapahtunu kauheesti asioita, toisaalta taas kaikki rullaa samaa rataa. Mä oon saanu täälä ainakin yhden sydänystävän, kenen kans mä toivottavasti tuun olee tekemisissä vielä vuosien päästä ja hirmusen läjän kamuja kenen kans on kiva hengaa iltoja ja lauantaipäiviä rantsulla. Eilen lähin rantsuun siinä toivossa et ois tullu vähän väriä pintaan mut kello oli jo viiden aikoja nii eihän se aurinko enää samalla tavalla lämmittäny. Uusiks ens lauantaina, lähen jo aamupäivästä ja meen poikien kans jillailee ja nauttii auringosta. Mä oon muuten ylpee itestäni, koska oon yrittäny vähän tsemppaa opiskelujen kans ja jopa onnistunukkin siinä. Nyt juon muutaman kupin lisää kahveeta, vedän meikit naaman ja tennarit jalkaan ja lähen keskustaan sunnuntaikirpparille ettii lautaa. Hyvällä tuurilla mä jo reenailen ens viikonloppuna !

ps oon muuten ihan rakastunu tygan hotel californian biiseihin, ihan helekkarin chillii

Viikonloppuja ja fiiliksiä

En oo jaksanu väsää postausta karnevaaleista, vaikka suunnittelin kyllä. Mut se kuvien lataaminen on niin perkeleen hidasta ja tää meidän nettiyhteys kun toimii millon toimii. Saa nähdä rupeenko taas vähän aktiivisemmaks tän blogin kans kunhan ois parempi nettiyhteys himassa. Päivät valuu vaan ohi, välillä hitaammin ja välillä nopeemmin. Kävin tänään ja eilen juoksee pitkästä aikaa aamuauringon noustessa. Yritän pitää ajatukset siinä että ens viikolla alkaa loma, pääsen lenkille muinakin aamuina kun lauantaina ja sunnuntaina, pääsen rannalle ottaa aurinkoo ja hengailee iltoja kavereiden kans ! Fiilikset on ollu edelleen vähän surkeet, päässä pyörii suunnitelmat mitkä kusi, kaikki tuleva stressaa, se fiilis mikä toi mulle perhosia mahaan ja hymyn huulille on muuttunu ikäväks. Tuntuu etten tiedä mitä pitäis tehdä ja miten päin olla. Mut tää ottaa aikansa, asiat menee niinkun niiden kuuluu mennä. Onneks mulla on maailman parhaita kavereita täällä ja aurinko lämmittää jo ihan eri tavalla mitä pari kuukautta sitten ! :--)